Katajanokan Kasino / Kenraalisali
Tässä kodissa yhdistyvät kauneimmat elementit vanhasta Katajanokasta moderniin mukavuuteen, tarjoten asukkailleen vertaansa vailla olevan elinympäristön.LVI saneerauksen yhtiölainaosuudet jyvitetään osakkaille 15.12.2024.
Moi Minja! Kiitos viestistäsi. Katajanokan kasino oli kyllä ihana, toimiva ja kaunis hääpaikka. Muistelen, että hinta määräytyi puhtaasti valitun menun ja juomien perusteella, eli erillistä tilavuokraa ei ollut. Muistaakseni menujen hinnat olivat jotain 70-90 euroa per aikuinen ruokailija, riippuen valitusta pääruoasta ja juomista. Hintaan kuului siis tarjoilu, kattaukset, lautasliinat, kynttilät yms. normaaliin kattamiseen kuuluva.
Kaikki kriteerimme tuntui täyttävän lähes täydellisesti Katajanokan Kasino. Aluksi kiinnostuimme kasinosta sen puutarhan ja suuren terassin vuoksi. Mielessä pyörivät tunnelmalliset puutarhajuhlat. Alakerran Merisali, johon kasinon markiisilla varustettu terassi kuului, tuntui kuitenkin lopulta liian pieneltä, kun kävimme sitä katsomassa. Varattava soma tila oli vain yksi sali aulabaarilla höystettynä, eli buffetpöytä olisi pitänyt siirtää tanssien ja ohjelman alkaessa pois. Henkilökunta kyllä vakuutteli, ettei siinä viittä minuuttia kauempaa yleensä kestänyt, mutta tuntui, että meille olisi isolla vierasjoukolla tullut joka tapauksessa todella tiivistä tuossa salissa. Jos sattuisi satamaan, eikä terassia tai puutarhaa voisi liiemmin höydyntää, joutuisimme olemaan ihan koko ajan yhdessä ja samassa huoneessa.
Ota yhteyttä ja kysy lisätietoja!
Vaihtoehtoja meillä oli näillä kriteereillä lopulta muutama, joista tärkeimpinä Katajanokan Kasino, Ravintola Särkänlinna, Ravintola Saaristo ja Ravintola Töölönranta. Näistä upea merellinen Ravintola Särkänlinna sekä helsinkiläisten keskuudessa tunnettu Klippan, eli Ravintola Saaristo karsiutuivat lopulta pois liian suuren minimimyynnin ja kalliin hääbuffetin vuoksi. Päätimme, että ei pelkkään ruokaan ja tilaan olisi mitenkään mahdollista laittaa koko juhlabudjettimme verran rahaa. :D Samoin kauniilla terassilla varustettu ravintola Töölönranta olisi pitänyt varata baareineen kaikkineen, tai muussa tapauksessa esimerkiksi samoissa käytävissä, wc-tiloissa ja terassilla liikkuisivat myös ulkopuoliset, ja tällöin myös ohjelman volyymia olisi pitänyt rajoittaa, eikä ulkopuolisia vierailijoita häiritä. Tämä tuntui meistä jotenkin turhan hankalalle, etenkin ottaen huomioon, että ei Töölönranta ole mistään huokeimmasta päästä.
Vuonna 1959 pystytettiin viimeiset Katajanokan 14 uudesta kolmijalkaisesta nosturista. Sen jälkeen Katajanokallakin pystyttiin parhaassa tapauksessa käyttämään kahta nosturia laivan jokaista luukkua kohden. Yksi uusista nostureista oli purkamassa lastia, kun tavaravaunuletka törmäsi nosturin jalkaan paikassa, jossa nosturin ja rautatien kiskot kulkivat ristiin. Nosturi kaatui ja romuttui täysin, mutta sen kuljettaja selvisi onneksi vammoitta.
Katajanokan eteläinen ranta rakennettiin 1800-luvun lopulla tavaraliikennesatamaksi, joka oli samalla osa . Katajanokasta tuli Suomen modernein satama. Sinne johti eteläpuolella sijainneelta alkanut, kaupungin eteläisiä rantoja kiertänyt , joka valmistui kohdalle vuonna 1894. Seuraavana vuonna rata ulottui Katajanokalle. Satamaan rakennettiin iso ratapiha, ja raiteita kulki eri makasiinien välissä. Yksi raide ylsi aivan itäosaan asti. Uusia raiteita rakennettiin vielä vuosina 1966–1967.
Merikasarmia ympäröivän itäisen kärjen, ns. uuden puolen, rakennuskanta muodostui jo 1920-luvulla monenlaisista varasto-, työpaja- ja telakkatoimintaan liittyvistä rakennuksista. Alueen eteläisellä rannalla sijaitsi myös Aeron (nyk. ) , josta käsin reittilentoliikennettä harjoitettiin vuodesta 1924 vuoteen 1936. Katajanokan itäinen osa pysyi kaupunkilaisilta suljettuna. Kun varuskunta ja sotasatama olivat siirtyneet ja muuttanut , pääosa vanhoista varasto- ja teollisuusrakennuksista purettiin. Arkkitehtikolmikko , ja suunnittelema ”Katajanokan kärjen” asemakaava vahvistettiin vuonna 1976, ja vuosina 1977–1986 alueelle nousi 21 uutta asuinkerrostaloa. Viimeiset vapaat tontit rakennettiin vuosina 2006–2009. Alueen kaavoituksessa pyrittiin takaisin tiiviiseen kaupunkitilaan vastakohtana aiemmalle lähiörakentamiselle, mitä on pidetty käännekohtana suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa. Lisäksi suunnitelmaa kiitettiin ympäröivän vanhan alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallisten arvojen huomioon ottamisesta. Aukiotilat pyrittiin mitoittamaan todellisen käyttäjämäärän mukaan sopivan kokoisiksi. Suunnittelunormien vuoksi rakennustehokkuus jäi kuitenkin vanhaa osaa alhaisemmaksi. Punatiiliset julkisivut määrättiin paikalla muurattaviksi, vaikka elettiin elementtirakentamisen kulta-aikaa. Suuri osa taloista kaavoitettiin vuokra- tai -taloiksi, ja siksi kustannustasosta piti tinkiä. Esimerkiksi pysäköinti piti järjestää maantasoisena. Viimeisimmissä vuonna 2007 valmistuneissa taloissa sen sijaan pysäköinti on maan alla. Vanhaa rakennustakantaa otettiin uusiokäyttöön muun muassa liikuntatiloina ja kouluna.
Juhlatila Helsinki – Monipuoliset Tilat Katajanokan Kasinolla
1810–1830-luvuilla Katajanokan itäiseen kärkeen rakennettiin ja suunnittelemia kasarmirakennuksia sotaväen käyttöön. Vuonna 1831 kasarmialueelle sijoittui , minkä jälkeen kasarmin nimeksi vakiintui Katajanokan kasarmin sijaan. 1880-luvulla joukko-osasto lakkautettiin, kun Suomen suuriruhtinaskunnassa siirryttiin . Alueesta tuli tämän jälkeen Venäjän tukikohta.
2h, kk, kph, Satamakatu 4, Katajanokka, Helsinki
Katajanokka oli alun perin pääasiassa metsää. 1600-luvulla alueen pohjoisrannalla toimi ruukki, ja eteläpuolisella Laukkasaarella ( ) oli . Itäisin osa oli laidunmaata. Helsingin kaupunkiasutus laajeni nykyisen tienoilta Katajanokalle 1700-luvulla. vuoden 1749 suunnitelmassa Katajanokka oli osa kaupunkia ympäröivää puolustusmuuria, sillä niemellä oli tärkeä strateginen merkitys. Suunnitelma ei toteutunut, ja Katajanokalle alkoi muuttaa kalastajaperheitä. Niemelle syntynyt laitakaupunkiasutus jäi pääosin ennalleen vuosikymmeniksi sen jälkeenkin, kun Helsinki muilta osin oli 1800-luvun alkupuolella rakennettu laatiman asemakaavan (1812) mukaisesti kokonaan uudestaan. Asemakaavassa ehdotettu , joka erotti niemen mantereesta ja yhdisti Helsingin Etelä- ja toisiinsa, rakennettiin vasta vuonna 1844. Ehrenströmin kaavassa Katajanokka oli puolustuksen ja varastomakasiinien aluetta.
Myytävät asunnot HelsinkiVuokra ..
Laiturirakennustöiden yhteydessä vuonna 1894 Katajanokkaan yhdistettiin täyttömaalla Laukkasaari. Vuonna 1984 insinööri Herman Norrmén muokkasi Tallqvistin ehdotuksesta lopullisen asemakaavan, joka vahvistettiin seuraavana vuonna. Norrmén muun muassa lisäsi maantäyttöjä ja poisti kaavasta sekä satamaradan linjauksen , josta se Tallqvistin mukaan olisi voinut kulkea päärautatieasemalle pohjoispuolitse. Katajanokan kaavaa kritisoi muun muassa arkkitehti , jonka mukaan alueesta tehtiin ”sekamelska”, jossa potentiaaliset virkistyspaikat oli ympäröity laitureilla, makasiineilla ja sotilaallisilla tarkoituksilla.