Käkisalmen kylpylaitoksen kasino ..
Juho Lankinen oli kait kalastaja. MyHeritage kertoo: paikassa Käkisalmi Pärnä 1, Karelia. Mutta, minulla ei ole maksettuja tunnuksia, en pääse peremmälle.
Käkisalmi-juhlien lopettajaissanoissaan vuonna 1987 Eino Kolli kertasi juhlien alkuhistoriaa näillä sanoilla:
”Kesäkuun 14. ja 15. päivänä v. 1947 pidettiin Heinolassa käkisalmelaisten päivät. Tuolloin oli kokoonnuttu käkisalmelaisten osuustoiminnallisten yritysten purkamis- ja lopettamiskokouksiin. Näitä olivat Käkisalmen Osuuskauppa, Käkisalmen Seudun Osuuskassa, Käkisalmen Seudun Maitomyyntiosuuskunta, ja myös Käkisalmen maamiesseuralla oli lopettamiskokouksensa. Alueluovutusten takia näillä järjestöillä ei enää ollut toimintamahdollisuuksia. Samalla oli kutsuttu koolle käkisalmelaisia vanhan ajan pitäjäjuhlia muistuttavaan tilaisuuteen. Ensimmäistä kertaa käkisalmelaiset olivat koolla tässä laajuudessa näillä uusilla vierailla veräjillä.
Juhlajumalanpalveluksessa olivat mukana molemmat viimeiset toimessa olleet pappimme: saarnan piti pastori Veikko Vapalahti, alttaripalveluksen lääninrovasti Niilo Mustala. Pääjuhlassa olivat muitten esiintyjien ohella tunnetut käkisalmelaisylpeytemme Tuure Ara ja Kastehelmi Karjalainen. Juhlien anti osoittautui niin lupaavaksi, että jo pääpuheessa opettaja Arvi Räsänen ilmoitti, että näitä käkisalmelaisten päiviä tullaan jatkossakin viettämään vuosittain joka kesäkuun kolmantena viikonvaihteena täällä Heinolassa tai jossakin muualla. Näin on tapahtunutkin. Tosin Karjalan Liitto on vienyt juuri tämän viikonvaihteen meiltä kesäjuhliaan varten, mutta joka tapauksessa juhlat on järjestetty kesäkuussa.”
Käkisalmen kylpylaitoksen kasino | Europeana
Juhlapaikkana on ollut niin Kodinsuoja, vanha kasino, Jyränkölä kuin Kymenkartanon koulukin. 1990-luvulla tilavuokrat muodostuivat niin suuriksi, että juhlien järjestämisestä tuli aina tappiota. Sittemmin juhlapaikaksi on löytynyt WPK-talo, jonne siirtyminen tarkoitti samalla pääsymaksusta luopumista. Ohjelmaa juhlissa ovat esittäneet nuorisoseura Taimen molemmat osastot niin kauan kuin nuorisoseuratoimintaa Heinolassa oli eli 1960-luvun loppupuolelle. Sen jälkeen jo neljäskin polvi käkisalmelaisia on ollut juhlassa soittamassa ja laulamassa.
1990-luvun taitteessa käynnistyi valtakunnallisena hankkeena sekä sodanajan kenttähautausmaiden paikantaminen ja kunnostaminen, muistomerkkien pystyttäminen niille sekä suomalaisten pystyttämien hautamuistomerkkien kunnon tarkastaminen tai uusien muistomerkkien saaminen. Käkisalmen entiselle luterilaiselle hautausmaalle pystytettiin vuonna 1921 Ilmari Wirkkalan suunnittelema vapaussodan vainajien muistomerkki. Samalle hautausmaalle on haudattu myös talvisodan uhreja. Kun matkustusmahdollisuudet Karjalaan avautuivat, ilmeni, että muistomerkki oli kaadettu ja tuhoutunut. Samassa yhteydessä kun Käkisalmen kirkon vierelle pystytettiin jatkosodan sankarivainajien muistomerkki vuonna 1996, selvitettiin myös tämän hautausmaan tilannetta. Vuonna 1998 vapaussodan muistomerkkiin kiinnitettiin Kauko Kokon laatima laatta kertomaan myös talvisodan kaatuneista.
Muu julkaisutoiminta
Pitäjähistoriaa laadittaessa Eino Puramo oli löytänyt maininnan Käkisalmesta jo vuodelta 883. Tämän asian tutkimista selviteltiin laajasti 1980-luvun alussa kysymällä useammastakin yliopistosta halukasta tutkijaa aiheelle. Lopulta lähteistön puuttuminen hautasi hankkeen. Sen sijaan venäläiset tutkijat laativat oman esityksensä Korelan historiasta. Se käännettiin suomeksi ja jaettiin säätiön edustajille 1982.